Arvokeskustelu keskeisin työkalu

Kaiken toiminnan perustana ovat arvot, ammattitaito ja ammatillisuus. Myös pedagoginen johtaminen perustuu näihin. Yhdessä keskustellut arvot luovat pohjan valinnoille ja suunnalle, jonka yhteisö ottaa ja johon yhteisö panostaa. Arvokeskustelu on pedagogisen johtamisen keskeisimpiä työkaluja. Työn on oltava arvojen ohjaamaa.

Ammattitaitoinen opettaja ja rehtori muistaa aina perustehtävänsä. Toiminnan eettisyys korostuu ja lapsen etu tulee näkyväksi. Pedagoginen johtajuus on mahdollistamista, rajaamista, suuntaamista ja valintoja.

Kaikelle tekemiselle ja erityisesti kehittämistyölle tarvitaan yhteisössä aina johtajuuden lupa. Johtaja viestii kaikissa tilanteissa arvoja ja arvostusta tai niiden puuttumista. Siksi johtajan on tärkeää tiedostaa tekemisissään ja puheissaan omat arvonsa ja viestinsä. Johtajuuden lupa tekemiselle on syytä ilmaista ääneen. Pedagogisella johtamisella luodaan merkityksiä asioille ja teoille. Merkityksellisiin asioihin jaksetaan ja halutaan panostaa, merkityksettömiin ei.

Pedagoginen johtaminen on myös velvoittamista. Jokainen yhteisön jäsen ei voi vapaasti valita mitä tekee ja mikä on keskeistä. Valintojen täytyy perustua yhdessä sovittuihin visioihin, tavoitteisiin ja päämääriin. Johtajan tehtävänä on pitää huolta, että sovitussa linjassa pysytään.

Tilaa luovuudelle ja uuden syntymiselle

Jotta kehittäminen ja kehittyminen ovat mahdollisia, linjaukset ja suunnanmääritykset eivät saa olla liian tiukkoja. Tarvitaan myös tilaa luovuudelle ja uuden syntymiselle. Johtajuuden tulee sallia virheiden tekemisen oikeus. Silloin yhteisö uskaltaa luottaa itseensä ja toisiinsa. Silloin on mahdollista kokeilla ja löytää uusia toimintamalleja.

Asenteissa ja rakenteissa tulee olla joustavuutta. Johtajan joustavuus on keskeistä. Pedagogien johtamisen haasteena onkin kyetä olemaan samaan aikaan joustava ja salliva ja toisaalta pitää kiinni suunnasta, tavoitteista ja päämääristä.

Yhteisen keskustelukulttuurin luominen ja ylläpitäminen ovat johtajuuden kannalta olennaisia. Yhteisössä on kyettävä luomaan yhteinen tahtotila tekemiselle ja kehittämistyölle. Yhteinen tahtotila ei synny ilman yhteistä avointa keskustelua. Eriävien näkökulmien on myös saatava tulla näkyviksi.

Muutosvastarinta vähenee, kun opettajille annetaan riittävästi tietoa ja mahdollisuus vaikuttaa ratkaisuihin. Vaihtoehtojen punnitseminen yhdessä tuo ymmärrystä ja laajentaa näkökulmaa kaikilta. Se mikä ymmärretään tärkeäksi ja tarpeelliseksi, hyväksytään helpommin. Muutos on jatkuvaa. Se mikä tänään toimii, ei välttämättä ole toimivaa enää huomenna. Johtajan on siksi syytä kuunnella tarkkaan esille tulevia tarpeita ja haastaa opettajia yhteistyössä etsimään ratkaisuja niihin. Pedagogisen johtamisen keskiössä on tärkeää pitää mielessä jatkuvasti muuttuvat tarpeet. Jos yhteisö kykenee suhtautumaan muutokseen luonnollisena osana työtään, ei muutosvastarintaa ole niin paljon eikä se ole niin voimakasta. Muutos syntyy yhdessä tekemällä. Muutoksessa täytyisi kyetä irrottautumaan perinteisistä tavoista toimia ja oppia uusia.

Toimivat opetusjärjestelyt

Rakenteisiin ja resursseihin liittyvät järjestelyt ovat osa pedagogista johtamista. Niillä luodaan puitteet, joissa työskennellään. Rakenteellisiin ratkaisuihin kuuluvat mm. tilajärjestelyt, lukujärjestys ja tiimirakenne.

Missä tilassa kukin työskentelee, miten luokkahuonetta käytetään, miten muita tiloja käytetään, ovat keskeisiä kysymyksiä. Luokkatilan lisäksi koulussa on paljon muita käyttökelpoisia tiloja, joiden avulla saadaan joustavuutta ja monipuolisuutta arjen työhön. Luokkahuoneen oven avaaminen on alku oppimisympäristön laajenemiselle. Yhdessä tekemisen kannalta on tärkeä miettiä mihin tiloihin kukin luokka sijoitetaan. Aina vierekkäisten tilojen saaminen ei ole mahdollista ja se voi vaikuttaa aluksi heikentävästi yhteistyöhön, mutta este yhdessä tekemiselle sekään ei ole. Oppilaat oppivat nopeasti työskentelemään monenlaisissa tiloissa, tilanteissa ja järjestelyissä.

Lukujärjestykseen rakennetut rakenteelliset ratkaisut ovat tehokkain keino toteuttaa haluttuja opetuksellisia järjestelyjä. Oppituntien palkittamisella taataan yhteinen aika, jossa esimerkiksi samanaikaisopetuksen toteuttaminen on mahdollista. Oppituntien palkittaminen tarkoittaa sitä, että lukujärjestykseen sijoitetaan tiettyyn kohtaan tiettyjen luokkien ja opettajien tietyt tunnit. Palkituksella poistuu mm. samanaikaisopetukseen liittyvä yhteisen ajan löytämisen ongelma. Kun aika on lukujärjestyksessä valmiiksi, opettajille jää enää tehtäväksi toteuttaa se. Panostus, joka annetaan lukujärjestystä laadittaessa, tulee monin kerroin takaisin lukuvuoden aikana toimivina opetusjärjestelyinä.

Tiimirakenteen luomisessa tärkeää on se, että yhdessä tekemisen ja samanaikaisopetus mahdollistuvat luonteville yhteistyökumppaneille esim. rinnakkaisluokille. Näin yhteistä tiimiaikaa voidaan käyttää myös opetuksen suunnitteluun.

Yhdessä tekeminen lisää resursseja 

Perinteisesti kouluissa resursseilla käsitetään rahaa ja tunteja. Ne määrittävät reunaehtoja monille asioille. Rahaa ja tunteja ei kuitenkaan tule lisää loputtomiin. Tarpeet sen sijaan tuntuvat koko ajan lisääntyvän. Siksi pedagogisessa johtamisessa keskeistä on miettiä miten olemassa olevia raha- ja tuntiresursseja voidaan käyttää uudella tavalla, tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti.

Samanaikaisopetus ja tiimiparityöskentely ovat opetusjärjestelyjä, jotka mahdollistavat uudenlaisia tapoja järjestää tavoitteellisia oppimistilanteita. Olemassa olevaa aikaa käytetään eri tavoin, ei vain totutuilla perinteisillä tavoilla. Myös suunnitteluajan erilainen käyttäminen tuo uusia mahdollisuuksia. Samanaikaisopetuksessa voidaan suunnittelua jakaa ja/tai tehdä sitä yhdessä.

Opettajien osaaminen ja taidot ovat merkittävä resurssi. Antamalla tilaa ja mahdollisuuksia opettajien osaamisen tulla näkyväksi ja hyödyksi koko koululle ja muillekin kuin oman luokan oppilaille, saadaan uutta resurssia opetuskäyttöön. Yhteisö saa käyttöönsä jäsentensä osaamisen.

Moniammatillisen osaamisen hyödyntäminen on tämän päivän pedagogisen johtamisen kulmakiviä. Haasteet ovat suuret ja yhä monipuolisempaa osaamista tarvitaan opetus- ja kasvatustyössä. Pedagogista johtamista tehdään myös moniammatillisen osaamisen kautta.

Yhdessä tekemisen toimintakulttuuri on resursseista suurin.  Yhdessä tekemisen ja opettamisen onnistunut toteuttaminen vaatii rohkeutta, uskallusta ja luottamusta itseen ja työtovereihin. Olipa kyse opetustilanteesta, palaverista, projektista tai mistä tahansa arjen hetkestä ja kohtaamisesta, yhdessä tekemisen taito ei ole itsestään selvyys eikä se aina ole helppoakaan. Uskallanko antautua tilanteeseen, jossa se toinenkin vaikuttaa tilanteen kulkuun ja etenemiseen? Uskallanko ottaa ja antaa tilaa yhdessä tekemisessä? Luotanko siihen, ettei tuo toinen vedä mattoa jalkojeni alta, osaanko itse olla vetämättä sitä mattoa? Miten tuen ja kannattelen, miten annan oman osaamiseni toisen käyttöön, miten osaan hyödyntää toisen osaamista? Mm. näistä asioista on yhdessä tekemisen äärellä selviydyttävä. Yhdessä tekemisen kulttuuri ja opetuksen mallit vaativat kokonaan uudenlaista opettajuutta. Yksin tekeminen, luokan ovi kiinni, on jäämässä historiaan. Yhdessä tekeminen vaatii myös uudenlaista pedagogista johtamista.

Kohtaaminen ja hyvä arki

Pedagoginen johtaminen rakentuu aikuisten ja lasten kohtaamisille. Pedagoginen johtaminen on kohtaamisten johtamista. Jokainen koulun aikuinen kohtaa päivittäin suuren määrän lapsia. Pahimmassa tapauksessa nämä kohtaamiset ovat tylyjä ja kylmiä. Yksikään kohtaaminen ei ole merkityksetön. Tylyys ja kylmä kohtaaminen jäävät aina mieleen. Siksi hyvä arki lapselle rakentuu hyvistä, kunnioittavista kohtaamisista, aikuisten ja lasten välisistä, lasten sekä aikuisten keskinäisistä kohtaamisista. Hyvä arki perustuu kunnioitukselle, tuelle, auttamiselle ja arvostavalle kohtaamiselle.

Oppilaat innostuvat kaikesta siitä mistä opettajakin on innostunut. Oppilaat sopeutuvat kaikkeen siihen mihin opettajatkin. Siksi niin paljon on kiinni aikuisten asenteista.

Pedagoginen johtaminen on kehittämisen, muutosten ja hyvän arjen johtamista. Pedagoginen johtaja tarvitsee kuulevat korvat, näkevät silmät, lämpimän sydämen, päättäväisen mielen sekä johdonmukaista ajattelua.

Katso rehtoreiden videohaastattelut